Vuonna 2004 nuori yhdysvaltalainen mies joutui kotimaansa armeijan uhriksi. Hänet pakotettiin pesemään osastonsa lattia omalla sähköhammasharjallaan, syömään mikrossa lämmitettyä kissanruokaa, juoksemaan jokapäivä harjoituskentän ympäri 79 kertaa jonka päälle hän sai yrittää juoda vain väkiviina-etikkaa. Lisäksi hän joutui tehdä miinakentän puhdistuksia side silmillään sekä sukeltajan räpylät jaloissaan ja lopulta hänet lavastettiin syylliseksi jääden kiinni kannabiksen poltosta. Juuri kun tilanne näytti helpottuvan, hän joutuikin värvätyksi sotaan Irakiin. Siellä hän päätyi ammutuksi, tosin ei vihollisen toimesta. Päivä ennen kuolettavaa (armo)laukausta, hän heräsi täysin alastomana leirin vartiokoiran kopista eikä muistanut edellisestä illasta ja yöstä yhtään mitään. Selässään hänellä oli tussilla kirjoitettu iso teksti missä luki "I did it for transgenders like me" ja vartiokoira löytyi leirin ruokavarastosta, missä se oli päästänyt tarpeitaan osan ruoan päälle ja osan se oli syönyt. Yllään koiralla oli miehen alushousut ja violetti puuhka. Mies lähti paniikissa juoksemaan edelleen täysin alastomana kohti aavikkoa toistaen samalla sanoja "HOLY CREEPING JEEBIES!"

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nuo ylläolevat sanat, tulet tapaamaan ammutun miehen. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, mies ilmestyy peittosi alle ja alkaa taukoamatta hymäilemään light jazzin hittejä vuosilta 1978-1986.

Jos lisäät tämän tarinan omaan blogiisi, journaliisi tai päiväkirjaasi, hän jättää sinut rauhaan. Näin palkitaan hyvät tekosi. Jos et lisää, tulet kärsimään vaikeista alapään tulehduksista sekä virtsaongelmista seuraavat 40 vuotta ja sen mukana seksielämäsi huononee moninkertaisesti.

Tiedetään, tiedetään, en oo nyt vähään aikaan mitään raapustellu. Osittain sen takia, että koko Vuodatus o ollu kaukana unholassa, ja osittain sen takia ettei oikein oo jaksanu (selityksiä, selityksiä... ;D ). Mutta tosiaan, nyt saatte kuulla ainakin muutamista lähipäivien tapahtumista...

Koulussa menee iha hyvi. Tutkin tässä yks päivä mun koenumeroita, ei yhtäkään alle 9-. ;D Leirikoulu muuten lähestyy uhkaavaa vauhtia, se o jo ens viikon jälkeen. O____O Jaiks, pakokauhu iskee. Kaiken lisäks, se varustelista on hirmu pitkä. D: Mihin hitsiin me tarvitaan sitä kaikkea?? Ja se aikataulu on kanssa asia erikseen, iiiiiihan liian täynnä. Miten opet luulee, että siitä voi tulla mukava kokemus jos aikataulu on ihan täyteen tupattu?
Huah, sitten on vielä se kevätjuhlanäytelmä. (olkoot yhdyssana tai ei, en jaksa ihan just nyt välittää) JENKKAA KONSTAN KANSSA!! Vähänkö kaikki on mulle kateellisia. HAA, or not. :'D
Tällä hetkellä suurimman osan ajastani tuhlaan Viivi & Wagner sarjakuvien lukemiseen... ;) Muutama helmi onkin jo löytynyt. Jaiks, älysin just, että oon jättäny SR: n ihan omaan arvoonsa ko oon niin Viivin & Wagnerin lumoissa. Noh, korjaan asian pikimmiten... Jos jaksan. :D

Mutta on tässä muutakin tapahtunu. Viime tiistaina, soitin Heikille. Suunnittelin sitä tyyliin kaks päivää, ja melkein sain aivovaurion. Sovittiin, että oisin tänään menny käymään sen luona, mutta EI. Eihän se iskälle käyny. Että, että. Se siitä elämästä.

burgh, eilen en päässy ees koneelle! oli kyllä silti yliveto päivä. <3 käytiin muden kanssa Lahessa.. jaja.. ostin uuen takin!! ^________^ jaja. Apulannan uuden levyn, Eikä vielä ole edes ilta. <3 jaja. Ayo. - Joyful -levy tarttu kans mukaan. ;D jaja. The sin eater -diiviidii och Mr. and Mrs. Smith. ne oli molemmat K15, eikä se kassaneiti ees kysyny ikää, evo! XD

*menee hakemaan juotavaa*

jatketaanpa. äiti osti vielä uuen t-paian, kirkkaanvihreä! <3

sitten. yritin epätoivosesti lukea ussaa & hissaa.

Saa nähdä, että tuleeko edes mitään.

Oli tuossa kiinnostava keskustelu mannin kanssa Operan chatissa. ;D

Ny mä sitte jumitan Minnan kanssa mesessä. Eip oikein muutakaan tekemistä oo. Paitsi tietysti vois mennä nukkumaan. :D Mutta ei jaksa. X> Mutta jano kyllä on. Mutta jos nousen, niin äiti repii mut sänkyyn. Maailma on epäreilu. Sinnittelen janoisena Minnan kanssa mesettäen. :DD